Andritz Gorup on yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden laitosten, laitteiden ja palveluiden toimittajista. Andritzin tytäryhtiö Savonlinna Works Oy on erikoistunut teknisesti haastavien osien ja komponenttien valmistukseen. Saimaan rannalla sijaitsevissa 16 000 m2:n tuotantotiloissa syntyy sellutehtaisiin pesureita, rumpusuodattimia, kiekkosuodattimia, sellunkeiton laitteita sekä painelaitteita.
Savonlinnan tuotantolaitoksella hyödynnetään monipuolisesti robotiikkaa ja automaatiota aina päivittäisistä työtehtävistä työsuojelutoimenpiteisiin ja energiansäästöön.
Ohjelmistorobotiikan ansiosta prosessit ovat nopeutuneet, kun rutiinitoimenpiteitä ei tarvitse tehdä käsityönä. Tiedot ovat paremmassa järjestyksessä, joten data löytyy helposti ja on myös helposti hyödynnettävissä. Kokonaiskuvan seuranta on vaivatonta, Savonlinna Worksin Development & HSE Manager Jarmo Pohjolainen luettelee.
Tuotantolaitoksen lämpötilaa säädellään sään mukaan ja järjestelmä osaa ottaa huomioon muun muassa koneiden tuottaman lämmön. Lisäksi voimme estää läpivedon syntymisen määrittämällä, ettei tehdashallin molempia ulko-ovia pysty avaamaan yhtä aikaa.
Ohjelmistorobotiikan lisäksi Savonlinna Works käyttää tuotannossa myös varsinaisia robotteja muun muassa hitsaamisessa. Vaikka robotti tekee töitä väsymättä ja sen hitsaamat saumat ovat tasalaatuisia, kaikkea ei voi ulkoistaa koneelle.
Vaikka hitsausrobotti kerää dataa ja kykenee analysoimaan omaa toimintaansa, se ei pysty itsenäisesti tekemään päätöstä parametrien muuttamisesta. Siihen tarvitaan ihmisen harkintakykyä, Pohjolainen alleviivaa.
Ennakoiva analytiikka apuna
Älykkäitä ratkaisuja lisätään myös Savonlinnasta lähteviin laitteisiin.
Esimerkiksi rumpusuodattimeen asennetut anturit keräävät tietoa, joiden avulla voidaan seurata huoltotarvetta ja varautua hyvissä ajoin tulevaan käyttökatkoon, Pohjolainen kertoo.
Sellu- tai paperitehtaan koneiden hallitsematon alasajo aiheuttaa välittömästi taloudellisia tappioita, joten kerätyn datan perusteella ajoitettu huoltohetki on rahallisesti arvokasta tietoa. Antureiden keräämän datan lisäksi ennakoivaan analytiikkaan voidaan sisällyttää esimerkiksi kyseisen laitteen käyttöhistoria tai vastaavien laitteiden toteutunut huoltotarve.
Ennakoivan analytiikan ansiosta varaosat ovat valmiina ja kalenterista voidaan varata valmiiksi aika huoltotoimenpiteille. Hyvällä varautumisella lyhennetään käyttökatkoa, Pohjolainen kiteyttää.
Ennakoiva analytiikka on apuna myös työsuojelutoimenpiteissä. Työtapaturman sattuessa voidaan ottaa analysoitavaksi muun muassa koneiden käyttötiedot ja vallinneet olosuhteet. Lessons learned -tyylisesti sattuneista vahingoista voidaan muodostaa riskianalyysejä ja pyrkiä ennaltaehkäisemään vastaavat tilanteet.
Tekoälyssäkö työsuojelun tulevaisuus?
Savonlinna Works seuraa tarkasti tekoälyrintaman tapahtumia ja testaa ahkerasti erilaisia omaa liiketoimintaa hyödyntäviä mahdollisuuksia.
Jo nyt saamme kerätyn datan perusteella esimerkiksi laitehäiriön kohdalla selville, mitä on tapahtunut ja miksi näin on tapahtunut. Tulevaisuudessa tavoitteena olisi tilanne, että tekoäly osaa automaattisesti ehdottaa jonkinlaista ratkaisua, jonka toteutuksen sitten ihminen hyväksyy.
Työsuojelun puolella tekoälyllä on paljon annettavaa.
Tavoitteena on yhdistää elävät oliot, havainnot ja it-järjestelmät.
Esimerkkinä Pohjolainen mainitsee eri koneiden vaatiman käyttökoulutuksen valvomisen.
Kun työntekijä yrittää käynnistää tuotantokonetta, jonka käyttöön hänellä ei ole vaadittavaa koulutusta, laite lukee työntekijän RFID-tunnisteen ja tarkistaa käyttöoikeudet. Kun vaadittavaa koulutusta ei löydy, konekaan ei käynnisty.
Savonlinna Works on konepaja ja ajoittain melutaso nousee kuulonsuojausta edellyttävälle tasolle usean eri koneen ollessa käynnissä yhtä aikaa ja tiettyjä materiaaleja työstettäessä. Määrittämällä useita melunmittauspisteitä mahdollistetaan akustinen mallintaminen, jonka pohjalta tekoäly pystyy antamaan varoituksen kuulonsuojausta edellyttävän melutason saavuttamisesta.
